Jarna Jäntti kirjoitti Helsingin korttelieläimet – kantakaupungin kuvitettua historiaa -kirjansa saatesanoissa seuraavaa: ”Mitä enemmän kaupunkia tuntee, sitä rakkaammalta ja tutummalta se tuntuu.” Tähän lauseeseen tiivistyvät myös meidän fiiliksemme Helsingistä ja sen värikkäästä, paikoin jo unholaan vaipuneesta historiasta.

Kun saimme Kuplilla tietää korttelieläimistä muutama viikko takaperin, mopo lähti heti niin sanotusti keulimaan. Tottahan toki tämä maaginen osa kotikaupunkimme historiaa piti vangita myös Kuplin toimistoon! Ja siitä se ajatus sitten lähti.

Nyt meidän toimistomme ovensuita koristavat laput, joissa lukee seuraavaa: Hamsteri, Seepra, Antilooppi, Karhu – ja tietysti Yksisarvinen, sijaitseehan toimistomme taruolennon nimeä kantavassa korttelissa. Kyllä, päätimme nimetä toimistomme huoneet korttelieläinten mukaan, koska miksi ei?

Korttelieläimet historiankirjoissa

Korttelieläinten historia ulottuu niinkin kauas kuin vuoteen 1808, jolloin Helsinkiä koetteli tuhoisa tulipalo. Seuraavana vuonna Suomi liitettiin osaksi Venäjän keisarikuntaa, nykyistä Venäjää, ja vuonna 1812 Suomen pääkaupunki siirrettiin Turusta Helsinkiin, lähemmäs keisarikunnan keskusta Pietaria.

Tulipalosta yhä kärsinyttä uutta pääkaupunkia uudelleenrakentamaan perustettiin uudelleenrakennuskomitea, jonka johdossa toimi valtioneuvos Johan Albrecht Ehrenström. Hän tekaisi Helsingille uuden asemakaavan ja kutsui apuunsa nykyisen Helsingin isän, jo legendaksi muodostuneen arkkitehdin Carl Ludwig Engelin.

Mallia lännestä

Kun uusi Helsinki ja sen korttelin alkoivat rakentua, oli aika paneutua niiden nimeämiseen. Näin ei tehty pelkästä hauskuudesta ja hetken päähän pistosta, vaan kortteleiden nimiä käytettiin vielä 1800-luvulla niiden osoitteina, jonka lisäksi nimiä tarvittiin myös palovakuutuksia varten.

Mallia otettiin Tukholmasta, jossa kortteleita oltiin alettu nimetä 1810 muun muassa ammattien, henkilöiden, merieläinten sekä lintujen mukaan. Helsingissä kortteleiden nimeäminen aloitettiin vuonna 1820 ja lähdemateriaalina käytettiin koti- ja villieläimiä sekä kala- ja lintulajeja. Kun uusia kaupunginosia syntyi, laajeni kuvasto myös puiden ja kukkien nimiin.

Historia herää eloon

Uusia kortteleita nimettiin sitä mukaa kun niitä syntyi aina 1890-luvulle asti, jolloin nimeämisestä luovuttiin. Tästä johtuen esimerkiksi Töölössä ja Pitkänsillan pohjoispuolella kortteleille annettiin hauskojen nimien sijaan enää vain numerot.

Vaikka kortteleita ei enää nimetty, vanhat nimet olivat kuitenkin vielä käytössä. Kunnes tultiin 1910-luvulle, jolloin tästäkin vanhasta, lähes 100-vuotiaasta tavasta luovuttiin, ja leijonat, leopardit ja kumppanit vaipuivat unholaan lähes 80 vuodeksi.

Yli 200 nimettyä korttelia

Pikakelaus Suomelle muutenkin loistokkaaseen vuoteen 1995, ja korttelieläimet otettiin esiin naftaliinista. Tällöin kauppiaat kiinnittivät kymmeneen Aleksanterinkadun varrella olevaan kortteliin nimikyltit, jotka koristavat katujen kulmia tänäkin päivänä. Kylttejä on kiinnitetty myös tiettyihin Kauppatorin ja Senaatintorin kortteleiden kulmiin. Korttelieläimet ovat hiipineet myös ravintoloiden ja yritysten nimiin. Esimerkkejä tästä ovat El Fant -kahvila sekä Gasellin hammaslääkäri ja Gaselli-ravintola.

Nykyään Helsingissä on 203 nimettyä korttelia, joista suurin osa on saanut nimensä nisäkkäiden, lintujen tai vesieläinten kirjavasta joukosta. Niin, ja mahtuuhan joukkoon se yksi taruolentokin.

Sohvi Auvinen
Marketing Intern
Sohvi on journalismin opiskelija, jonka sydän sykkii koskettaville ja erottuville visuaalisille sisällöille, sekä persoonallisesti ja suoraan sydämestä kirjoitetulle tekstille.
sohvi.auvinen@kupli.fi

Tilaa kooste kuukauden parhaista blogiteksteistä suoraan sähköpostiisi: