Työntekijälähettilyys on sitä, että kuka vain voi toimia oman työnantajansa lähettiläänä omien henkilökohtaisten verkostojensa keskellä. Tuttujen suositukset ovat aina hyvää näkyvyyttä yritykselle ja sen tuotteille, joten työntekijät voivat parhaimmillaan toimia aktiivisina suosittelijoina ulospäin.

Tällä kertaa keskitymme nimenomaan sosiaalisessa mediassa tapahtuvaan lähettilyyteen, jolla voidaan vaikuttaa työnantajamielikuvaan ja brändiin laajemminkin. Oman ja työnantajan asiantuntijuuden esittely esim. LinkedInissä tai Twitterissä tuo parhaimmillaan positiivista näkyvyyttä molemmille osapuolille!

Työntekijälähettilyyden kaksi puolta

Työntekijälähettilyys ei tule pakottamalla. Jos työnantaja ilmoittaa yksipuolisesti, mitkä linkit työntekijän pitäisi jakaa omissa somekanavissaan ja antaa vieläpä saatesanat valmiina, on vastustus melko varmaa. Näin toteutettu lähettilyys lisäksi näyttää ulospäin erittäin keinotekoiselta eikä ole pidemmän päälle toimivaa.

Toinen äärilaita on se, että työntekijä ottaa liikaa vapauksia työasioista kertoessaan ja esim. lipsauttaa työstään tai asiakkaistaan ulos sellaisia asioita, jotka ovat salassa pidettäviä.

Kumpikaan ääripää ei ole hyvä. Molemmat voidaan välttää yhteisillä pelisäännöillä ja koulutuksella. Tietoa ja ymmärrystä työntekijälähettilyydestä tarvitsee niin johtoporras, viestintä ja markkinointi kuin itse työntekijäkin.

Mitä on toimiva työntekijälähettilyys?

Toimiva työntekijälähettilyys lähtee samasta asiasta, kuin hyvä työnantajabrändi: hyvästä työpaikasta ja työyhteisöstä. Kun sisäinen ilmapiiri on kunnossa ja työntekijät aidosti innostuneita työstään, kertovat he mielellään onnistumisista työssään myös omissa someprofiileissaan. Työntekijälähettilyys voi nimittäin olla myös negatiivista, jos tyytymätön työntekijä avautuu oman työnsä vaikeuksista sosiaalisessa mediassa usein. Työtyytyväisyys on siis asia, johon kannattaa panostaa monessa mielessä!

Erilaisten tapahtumien toteutuksissa ja markkinoinnissa mukana ollessani olen seurannut niiden työntekijälähettilyyden tehokkuutta. Mitä enemmän henkilökohtaista sisältöä somessa jaetut postaukset sisältävät, sitä enemmän ne yleensä saavat huomiota (tykkäyksiä, kommentteja yms.) seuraajilta tai kavereilta. Geneeriset ”Osta lippuja!” -linkkijaot toimivat yleensä heikosti, kun taas kuvat ja kertomukset omasta henkilökohtaisesta valmistautumisesta tapahtumaan herättävät useampien mielenkiinnon.

Toimivaan työntekijälähettilyyteen kuuluu siis työntekijän aito kiinnostus omaan työhönsä ja ilo kertoa siitä muille. Toisaalta siihen kuuluu myös rajojen tunteminen eli selkeä tieto siitä, mitä somessa saa jakaa ja mitä ei. Pahimmillaan vääriä asioita somessa jakanut työntekijä voi joutua vastaamaan julkaisuistaan käräjillä.

Miten työntekijälähettilyyteen ohjataan?

Yrityksen yhteiseen hiileen puhaltava somelähettilyys aloitetaan luomalla yhteiset pelisäännöt, joiden sisältö tehdään selväksi kaikille. Pelisäännöillä estetään ylilyönnit, mutta niiden pääsävy ei saa olla kontrolloiva, vaan tekemiseen kannustava. Käskemisen ja kieltämisen sijaan siis keskitytään niihin asioihin, joita voi ja saa tehdä.

Kannustamista voidaan jatkaa pitämällä vaikkapa workshopeja siitä, miten sosiaalisen median työkaluja käytetään, miten mielenkiintoisia julkaisuja voidaan luoda ja miten osallistua alan sisällä käytävään keskusteluun. Koulutusten jälkeen saatu innostus laantuu ajan kuluessa, joten asiaa voi hyvin nostaa esille säännöllisesti esim. viikkopalaverien yhteydessä vaikkapa kertomalla jonkin kanavan uudesta ominaisuudesta tai antamalla ideoita käytännön tekemiseen.

Kannustusta voi osoittaa tietenkin aivan konkreettisesti palkitsemalla työntekijöitä aktiivisesta somelähettilyydestä. Tällainen ei tietenkään saa kääntyä negatiiviseksi kyttäykseksi, jossa jaetaan myös huomautuksia niille, jotka eivät ole julkaisuja tehneet. On hyväksyttävä se, että työntekijälähettilyys tai muunlaistenkaan somejulkaisujen tekeminen ei vain luonnistu kaikilta.

Paras kannustin monelle asiantuntijatyössä olevalle on se, että hyvin tehdyn työntekijälähettilyyden kautta on mahdollista luoda myös omaa henkilöbrändiään.

Pohditteko, miten voisitte rakentaa työnantajabrändiänne ja aktivoida työntekijälähettiläitä? Kupli lähtee mielellään luomaan kanssanne askelmerkkejä kohti hyvää ja tuloksellista tekemistä! Lue työnantajamielikuvapalvelustamme ja ota yhteyttä!

Tiia Moilanen
Digital Marketing Coordinator
tiia.moilanen@kupli.fi

Tilaa kooste kuukauden parhaista blogiteksteistä suoraan sähköpostiisi: