Perinteisessä journalismissa jyllää tällä hetkellä tarinoiden kertominen: pinnalla olevia ilmiöitä käsitellään erityisesti jakamalla ihmisten tarinoita ja kokemuksia. Esimerkiksi viime viikolla valtakunnallisissa uutisissa ykkösaiheeksi nousi case ihmisroska. Pähkinänkuoressa: keskustan Riikka Moilanen kutsui Oulun kaupunginvaltuuston kokouksessa kodittomia, päihdeongelmaisia henkilöitä ihmisroskaksi.

Tiistaina 18.9. Helsingin Sanomat käsitteli aihetta kertomalla oululaisen kodittoman Markku Korhosen tarinan. Laaja aihe tuotiin lähelle lukijaa Korhosen kokemuksista kumpuavien konkreettisten esimerkkien kautta: miten hänestä tuli koditon, missä hän viettää yönsä, millaisia hänen päivänsä ovat.

Aihetta olisi voitu käsitellä luettelemalla numeroita ja statistiikkaa sekä pyörittelemällä erilaisista tutkimuksista ja tieteellisistä julkaisuista napattuja kuvauksia ja määritelmiä kodittomuudesta. Moni lukija ei kuitenkaan olisi pysynyt hereillä ensimmäistä kappaletta pidemmälle. Mutta kun aihetta käsitellään olemassa olevan ja aiheen henkilökohtaisesti kokeneen ihmisen kautta, on lopputulos aivan erilainen.

Sama trendi on valloillaan myös markkinoinnissa.

Markkinoi elämäntyyliä, älä tuotetta tai palvelua

Markkinoinnissa tarinallistaminen tarkoittaa ennen kaikkea mielikuvien ja elämäntyylin myymistä. Sen sijaan, että markkinoisit yrityksesi tuotetta tai palvelua korostamalla esimerkiksi teknisiä tietoja tai hintaa, nosta esiin asioita, jotka potentiaalinen asiakas tuotteesi tai palvelusi ostamalla elämäänsä saa.

Tästä tuoreena esimerkkinä toimii Huawein kampanja, jossa yritys mainostaa uutta Nova 3 -älypuhelintaan. Kampanjan keulatähtenä ja Huawein brändilähettiläänä toimii poptähti Antti Tuisku, jonka monet suomalaiset kuluttajat yhdistävät mielessään popmaailman glamouriin, glitteriin ja säihkeeseen. Tuisku on lisäksi tunnettu siitä, ettei hän kysele muilta lupaa tekemisilleen, vaan toimii juuri niin kuin itse haluaa.

Ei siis ihmekään, että Huawein kampanjan iskulause on Loista kuin tähti. Mainosvideossa Tuisku kertoo asioista, jotka saavat hänet loistamaan, eikä reilun 40 sekuntin videoklipillä mainita sanallakaan esimerkiksi puhelimen kameran pikselilukua tai akunkestoa. Ei, tarkoitus on viestiä, että ostamalla tämän puhelimen voit olla kuin Antti Tuisku. Kampanjassa markkinoidaan ennen kaikkea Tuiskun musiikkia, liikuntaa ja luontoa sisältävää elämäntyyliä, ei itse luuria.

Mielikuvien ja elämäntyylin myymistä itse tuotteen tai palvelun sijaan käytetään myös esimerkiksi autokaupoilla. Kun kruisailet moottoritiellä tai kaupunkiliikenteessä esimerkiksi Audin tai Bemarin ratissa, ihmisille syntyy sinusta heti tietty kuva – ei suinkaan itsesi takia, vaan autosi keulassa kimaltavan merkin vuoksi.

Huomioi myös kohdeyleisö

Tarinallisuutta voi siis kehittää myymällä erityisesti yrityksen tuotteiden ja palveluiden sijaan elämäntyyliä ja mielikuvia, ja niitä voi puolestaan luoda esimerkiksi julkisuuden henkilön kautta.

On kuitenkin tärkeää muistaa myös kohdeyleisö – kenelle olet tuotetta tai palvelua markkinoimassa ja myymässä. Ennen kaikkea tärkeää on tunnistaa heidän maailmankuvansa sekä arvonsa ja luoda tarina näiden ympärille. Kun kohderyhmä kokee tuotteen tai palvelun tukevan heidän maailmankatsomustaan ja elämänfilosofiaansa, on todennäköisempää, että he ostavat markkinoidun tuotteen tai palvelun.

Muista nämä

Nyrkkisääntönä tarinoita kehittäessä voidaan pitää, että värikynän käyttäminen on suositeltavaa ja sallittua, mutta suoranaista valehtelua ei suvaita. Pysy siis totuuden puolella, äläkä päästä suustasi sammakoita.

Markku Korhosen tarina muuten komeili julkaisupäivänään Helsingin Sanomien luetuimpien uutisten kärjessä. Millaiseen suosioon sinun kampanjasi yltää?

Sohvi Auvinen
Marketing Intern
Sohvi on journalismin opiskelija, jonka sydän sykkii koskettaville ja erottuville visuaalisille sisällöille, sekä persoonallisesti ja suoraan sydämestä kirjoitetulle tekstille.
sohvi.auvinen@kupli.fi

Tilaa kooste kuukauden parhaista blogiteksteistä suoraan sähköpostiisi: