Sijoittajaviestintä sosiaalisessa mediassa

Kaikki pörssiyhtiöt tekevät sijoittajaviestintää: sijoittajaviestintä on säädelty lailla, viranomaismääräyksillä ja pörssisäännöillä. Yhtiön sijoittajaviestinnän sivut ovat tärkein materiaalin lähde verkossa, mutta miten sosiaalisella medialla voisi tukea perinteistä sijoittajaviestintää?

Miksi sijoittajaviestintää kannattaa tehdä somessa?

Sosiaalinen media ulottuu nykyään jokaiselle elämän osa-alueelle. Sijoittajat ovat yhä aktiivisempia somessa ja he myös olettavat tiedon löytyvän somesta yhä enenevissä määrin. Sijoittaminen on lisäksi tällä hetkellä koko ajan enemmän esillä etenkin piensijoittajien keskuudessa somessa – Facebook on täynnä sijoittamiseen keskittyneitä ryhmiä, lisäksi on perustettu podcasteja ja blogeja. Myös suursijoittajien edustajat ovat hekin ihmisiä, jotka käyttävät sosiaalista mediaa.

Koska some on vuorovaikutteinen, sijoittajat keskustelevat myös keskenään somessa – siispä pörssiyhtiönkin on syytä olla aktiivinen siellä, missä sijoittajat ovat. Yhtiö tulee lähemmäs sijoittajaa, jos se tarjoaa mahdollisuuden aitoon vuorovaikutukseen.

Mitä somekanavia voidaan käyttää sijoittajaviestintään?

Twitter on selkeästi käytetyin sosiaalisen median kanava sijoittajaviestinnän näkökulmasta, mutta ei ole syytä, miksei muitakin kanavia voisi aktivoida – sisältöä pitäisi olla niissä kanavissa, missä sijoittajat ovat. Tärkeintä on tuntea eri kanavien erot ja suunnitella tarkasti se, mitä ja millä tyylillä missäkin kanavassa viestitään eikä laittaa identtistä sisältöä kaikkiin kanaviin. Twitterissä voidaan pitää aktiivista live-seurantaa esimerkiksi tulosjulkistuksista, YouTubeen puolestaan voi ladata osavuosikatsaus-videoita, josta niitä voidaan jakaa muihin kanaviin. Instagramissa kannattaa panostaa puolestaan visuaaliseen materiaaliin, mutta sinne ei ole syytä ladata enempää kuin pari kuvaa päivässä.

Mitä kannattaa huomioida sijoittajaviestinnän somesisällöissä?

Sisällön suunnittelussa on syytä hyödyntää aina IR-kalenteria. Kaikessa sisällössä täytyy miettiä, kenelle ne on suunnattu, eli sijoittajaviestinnän sisällöt täytyy aina kohdentaa sijoittajille. Kannattaa myös pohtia, miltä tililtä viestitään: perustetaanko sijoittajaviestinnän asioille kokonaan omat sometilit, vai tehdäänkö sijoittajaviestinnän viestit yhtiön päätililtä. Molemmissa on hyvät puolensa: yhtiön päätilillä on luultavasti muodostunut jo iso seuraajaryhmä ja monien mielestä sijoittajaviestintää ei voi erottaa yhtiön muusta viestinnästä. Toisaalta jos sijoittajaviestinnälle tehdään kokonaan oma tilinsä, on siellä helpompi puhutella kohderyhmää, kun on vain yksi kohderyhmä (yhtiön päätilillä niitä voi olla lukuisia) ja sijoittajaviestinnän asiat ovat selkeästi nähtävillä yhdessä paikassa.

Sijoittajaviestinnän somekokonaisuus vaatii strategian

Sijoittajaviestinnän sosiaalisen median kokonaisuus vaatii strategian onnistuakseen parhaalla mahdollisella tavalla. Strategiassa voidaan määrittää esimerkiksi eri kanavien suhteet ja se, mitä viestitään milloinkin ja missäkin kanavassa. Tärkeää on myös määrittää se, kuka on vastuussa sisällöistä. On muistettava, että some on monimuotoinen, eikä sama sisältö toimi kaikkiin kanaviin.

Somessa on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia sijoittajaviestinnän saralla – olisiko teidän yhtiönne siinä edelläkävijä?

Suvi Asikainen
CMO, Co-Founder
Suvi on yritysviestinnän KTM, joka on
kiinnostunut sosiaalisen median mahdollisuuksista
eri aloilla.

suvi.asikainen@kupli.fi
+358 40 584 6080

Tilaa kooste kuukauden parhaista blogiteksteistä suoraan sähköpostiisi:


Tilaa Kuplin uutiskirje suoraan sähköpostiisi: